Saimaan Juomatehdas on varovainen ja pelaa varman päälle: ei tee julkista jouluolutta, vaan väljemmin talviolutta. Jouluoluella ajavat tietävät, että, kun joulunpyhät on lusittu, jouluolut ei kaupassa liiku. Talvioluen voi toivoa liikkuvan paremmin ja pitempään. Silti Marsalkka Talvioluen etiketissa kehutaan: Suositellaan nautittavaksi jouluisen lähiruoan kanssa hyvässä seurassa. Tästäkin voi jo arvata, että olut on luomua. Ja että sitä tuotetaan Luonnonsuojeluliiton sertifioimalla ekosähköllä. Tämä selvä, mutta entä maku?
…
Juomat
Joulukalenteri 9: Bryggeri Sylvia Jouluolut
Bryggerissä on keksitty vallan hieno nimi jouluoluelle. Sylvia tuo mieleen sen tutuimman joululaulun, jossa kyllä on surullistakin sanomaa häkkilinnun ankeasta elosta. Etiketti kertoo, että oluessa on mukana mm. spelttiä ja (?) luumua. Siis väskynäsoppaako tässä on luvassa? Katkeroa luvataan 30 ja prosentteja matalat 4,4.
Väri on oikein kaunis, kupariseen punaan vivahtava ja kirkas. Tuoksu on yllättävän epämääräinen. Siitä ei löydy mallasta, ei humalan yrttisyyttä, vaan enemmänkin hienoista tunkkaisuutta.
Puolen tunnin pohdinta ja oluen lämpiäminen tuottaa uuden tuloksen: nyt alkaa mallastakin tuntua ja pientä suklaisuutta. Eli edes kylmäkaappikylmänä tätä ei parane avata, vaan parempi antaa sen kunnolla oleentua huoneenlämmössä. Etiketissä suositus on 12 astetta ja se on kyllä enemmän ala- kuin yläraja.
Makukin on hieman epämääräinen, ei mitenkään juomaan houkuttava, joskaan ei nyt varsin vastenmielinenkään. Valitan, tämän oluen auvoisuus ei minulle aukea. Luumulta odottaisi selvää kädenojennusta kinkku-laatikko-osastoon, mutta ei sitä kättelyä millään synny.
Mieluusti olisin – osakkeenomistaja kun olen – oman panimon olutta joulupöytään ottanut, mutta tällä kertaa ei natsaa. Ehkä ei näitten luumujen kanssa jannattasi läträtä?
Pisteet 6/10
Joulukalenteri 8: Laitilan Hyvä Tuomas APA
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas julkaisi äsken jo kahdeksannen Hyvä Tuomas -oluen, jota ainakin ajankohdan puolesta voi pitää joulu- tai talvioluena. Kyseessähän on Olutliiton Hyvä Tuomas -tunnustukseen kuuluva ”palkinto” eli vuoden Tuomaalle tarjotaan mahdollisuus tehdä laitilalaisten kanssa oma olut. Tällä kertaa tekijänä oli varsinainen panimokonkari Esko Pajunen, joka oli valinnut nimikokseen Amerikan pale alen, APA:n. Eksoottiseksi oluen tekee se, että se on humaloitu amerikkalaisella, suomalaisten muinaisjumalan Pekko-nimen saaneella uudella lajikkeella.
…
Joulukalenteri 7: Nuts Freezing Winter IPA
Osui eteen heti toinen kiertolaispanimo tai hienosti nomadipanimo. Nyt on kyseessä Vantaalle paikantuva The Flying Dutchman -yritys, joka on teettänyt talvioluensa Belgiassa Proef Brouverijillä. Prosentteja on kertynyt 6, joten olutta on ulosmyynnissä vain Alkoissa. Koko nimeltään tuotos on Nuts Freezung – Frost Biting – Tongue on Frozen Pole – Winter IPA. Etiketti kertookin, että kyseessä on sarja oluita, joilla on pitkät ja kummalliset nimet (long and weird names).
Etiketti lupaa myös tuntuvaa katkeroa (70 EBU) ja lupaustaan olut ei ensi kättelyssä pyörrä. Lasiin kaadettaessa syntyy kaunis vaahto ja katkeruus hyökkää heti nenään kipakasti. Jatko on kesympää. Hieman samea olut suorastaan yllättää kielen päälle päästyään. Katkeroitten puraisu on odotettua lempeämpi eikä se kiristä poskia tai jätä jomotusta limakalvoille. Olut on IPAksi ihan juotava. Sopivan kylmänä virkistävä janojuoma, vaikka sellaiseksi hieman prosentikas kylläkin.
Tällaisille humalapitoisille oluille saatetaan tyrkyttää monenlaisia ruokia kumppaniksi. Näiden katkerot kuitenkin riitelevät usein liikaa ruokien makujen kanssa. Itse tarjoaisin tällaisen kanssa riittävän mausteista ruokaa, vaikkapa aasialaisia chilipotkuisia kokoonpanoja. Tai miksei riittävän yrttisiä kasvissalaatteja.
Joulukalenteri 6: Winter Moo
Jo pullosta näkee, että tämä talvinen Ammuu-olut on pantu Malmgårdin panimossa Pernajassa. Tuottajaksi mainitaan kuitenkin Humalove eli puulaaki, jonka nimi on harsittu kokoon rakkaudesta humalaan. Kyseessä on pienpanimobuumin myötä yleistynyt ja yleistyvä ilmiö, kiertolais- eli mustalaispanimo. Panimo, joka laatii reseptit ja vuokraa joltain jo olemassa olevalta panimolta laitteet ja panemisen ammattitaidon. Virastosuomi käyttää tässä ilmaisua sopimusvalmistaja….
Joulukalenteri 5: Malmgårdin Jouluolut
Malmgårdilla nämä hommelit osataan. Jouluoluen väri on kauniin punerva ja lasiin kaato nostaa siistin ja kestävän vaahdon. Tuoksu on keveän maltainen ja hedelmäinen, puhtaan oluinen ilman jouluhörhelöitä. Speltin sävyttämä maku on hieman kevyt, maltainen ja lievästi makea. Humala on varsin maltillinen, mutta antaa runkoon kuitenkin ryhtiä.
Mikään suuri olut tämä ei ole, mutta rehdisti ja nöyrästi joulupöytään asettuvaa ruokailijaa palveleva. Hieman ohut kokonaisuus tekee oluesta hyvin juotavan ja oivan kumppanin joulupöydän loppupään antimille: laatikoille, kinkulle, sinappihunnulle. Aterian jälkeen nautiskelija kylläkin tämän matala-alkoholisen oluen unohtaa ja siirtyy sulattelemaan ateriaanasa hieman tuhdimpien mallasjuomien pariin.