Malmgårdilla on varsinaisen Jouluoluen (ks. aiempaa joulukalenterin luukkua) lisäksi pitemmän sesongin talveen liittyvä olut, joka hypettää Napapiirin eksotiikalla. Ja lisäeksotiikkaa tuo katajalla maustaminen. Ideahan on sahdin maailmasta, missä vierteen suodatus tapahtuu katajahavujen läpi. Mutta siinä, missä sahtivierre vain pikaisesti hulahtaa havujen läpi, tässä katajaa (kait neulasia tai havua) on ympätty pysyvästi mukaan oluen makurunkoon. Mihin olennaisesti liittyy myös tanakka katkero (EBU 60) ja yhtä topakka prosentti (7,3).
…
Arkistot: joulukuu 2016
Joulukalenteri 11: Sinebrychoff Jouluolut
Koffi on vuosikaudet ollut panimo, joka laittaa myyntiin rohkeasti kausioluensa Jouluoluen nimellä ja tekee sen vieläpä kahden version voimin: 4,6-prosenttisen ruokakauppaan ja kuutosen Alkoon. Oluet ovat kuin veljeksiä: sama ruumiinrakenne, mutta isoveli kaikessa isompi. Tuhdimpien prosenttien lisäksi väri on vahvemmassa hiukan tummempi ja katkeroakin siinä on EBU-yksikön verran enemmän. Juuri sen verran kuin tasapainon saavuttaminen ja kokonaisuuden rakentelu vaatii.
…
Joulukalenteri 10: Marsalkka Talviolut
Saimaan Juomatehdas on varovainen ja pelaa varman päälle: ei tee julkista jouluolutta, vaan väljemmin talviolutta. Jouluoluella ajavat tietävät, että, kun joulunpyhät on lusittu, jouluolut ei kaupassa liiku. Talvioluen voi toivoa liikkuvan paremmin ja pitempään. Silti Marsalkka Talvioluen etiketissa kehutaan: Suositellaan nautittavaksi jouluisen lähiruoan kanssa hyvässä seurassa. Tästäkin voi jo arvata, että olut on luomua. Ja että sitä tuotetaan Luonnonsuojeluliiton sertifioimalla ekosähköllä. Tämä selvä, mutta entä maku?
…
Joulukalenteri 9: Bryggeri Sylvia Jouluolut
Bryggerissä on keksitty vallan hieno nimi jouluoluelle. Sylvia tuo mieleen sen tutuimman joululaulun, jossa kyllä on surullistakin sanomaa häkkilinnun ankeasta elosta. Etiketti kertoo, että oluessa on mukana mm. spelttiä ja (?) luumua. Siis väskynäsoppaako tässä on luvassa? Katkeroa luvataan 30 ja prosentteja matalat 4,4.
Väri on oikein kaunis, kupariseen punaan vivahtava ja kirkas. Tuoksu on yllättävän epämääräinen. Siitä ei löydy mallasta, ei humalan yrttisyyttä, vaan enemmänkin hienoista tunkkaisuutta.
Puolen tunnin pohdinta ja oluen lämpiäminen tuottaa uuden tuloksen: nyt alkaa mallastakin tuntua ja pientä suklaisuutta. Eli edes kylmäkaappikylmänä tätä ei parane avata, vaan parempi antaa sen kunnolla oleentua huoneenlämmössä. Etiketissä suositus on 12 astetta ja se on kyllä enemmän ala- kuin yläraja.
Makukin on hieman epämääräinen, ei mitenkään juomaan houkuttava, joskaan ei nyt varsin vastenmielinenkään. Valitan, tämän oluen auvoisuus ei minulle aukea. Luumulta odottaisi selvää kädenojennusta kinkku-laatikko-osastoon, mutta ei sitä kättelyä millään synny.
Mieluusti olisin – osakkeenomistaja kun olen – oman panimon olutta joulupöytään ottanut, mutta tällä kertaa ei natsaa. Ehkä ei näitten luumujen kanssa jannattasi läträtä?
Pisteet 6/10
Joulukalenteri 8: Laitilan Hyvä Tuomas APA
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas julkaisi äsken jo kahdeksannen Hyvä Tuomas -oluen, jota ainakin ajankohdan puolesta voi pitää joulu- tai talvioluena. Kyseessähän on Olutliiton Hyvä Tuomas -tunnustukseen kuuluva ”palkinto” eli vuoden Tuomaalle tarjotaan mahdollisuus tehdä laitilalaisten kanssa oma olut. Tällä kertaa tekijänä oli varsinainen panimokonkari Esko Pajunen, joka oli valinnut nimikokseen Amerikan pale alen, APA:n. Eksoottiseksi oluen tekee se, että se on humaloitu amerikkalaisella, suomalaisten muinaisjumalan Pekko-nimen saaneella uudella lajikkeella.
…
Joulukalenteri 7: Nuts Freezing Winter IPA
Osui eteen heti toinen kiertolaispanimo tai hienosti nomadipanimo. Nyt on kyseessä Vantaalle paikantuva The Flying Dutchman -yritys, joka on teettänyt talvioluensa Belgiassa Proef Brouverijillä. Prosentteja on kertynyt 6, joten olutta on ulosmyynnissä vain Alkoissa. Koko nimeltään tuotos on Nuts Freezung – Frost Biting – Tongue on Frozen Pole – Winter IPA. Etiketti kertookin, että kyseessä on sarja oluita, joilla on pitkät ja kummalliset nimet (long and weird names).
Etiketti lupaa myös tuntuvaa katkeroa (70 EBU) ja lupaustaan olut ei ensi kättelyssä pyörrä. Lasiin kaadettaessa syntyy kaunis vaahto ja katkeruus hyökkää heti nenään kipakasti. Jatko on kesympää. Hieman samea olut suorastaan yllättää kielen päälle päästyään. Katkeroitten puraisu on odotettua lempeämpi eikä se kiristä poskia tai jätä jomotusta limakalvoille. Olut on IPAksi ihan juotava. Sopivan kylmänä virkistävä janojuoma, vaikka sellaiseksi hieman prosentikas kylläkin.
Tällaisille humalapitoisille oluille saatetaan tyrkyttää monenlaisia ruokia kumppaniksi. Näiden katkerot kuitenkin riitelevät usein liikaa ruokien makujen kanssa. Itse tarjoaisin tällaisen kanssa riittävän mausteista ruokaa, vaikkapa aasialaisia chilipotkuisia kokoonpanoja. Tai miksei riittävän yrttisiä kasvissalaatteja.